lauantai 16. marraskuuta 2013

Syksyistä menoa

Kovin on vielä syksyiset kelit, vaikka ollaan jo marraskuun puolessa välissä. Toki syksyihmisenä nautin tälläisistä aurinkoisista ja lenkkeilyyn juuri soveltuvista keleistä, mutta kurakelit vois jo loppua. Eipä ole kauhean mieltä ylentävää talsia vesisateessa kahden mittelin ja vauvanvaunujen kanssa. Kotipihassa onkin dilemma, jos lapsi on hereillä ja koirat kuraisina. Luovuutta on vaatineet ratkaisut useasti. :D

Puten kanssa agitreenit ovat jatkuneet ja ihan jopa jonkin asteista edistystä on ollut välillä näkyvissä. ;) Viimeksi otin Pyrykin sinne katsomaan Hollolan maisemia ja toisia koiria. Ja olihan se Pyrynkin mielestä lystiä! Pääsee ehkä toistekin mukaan. Itsenäisesti en ole nyt käynyt treenaamassa, kun tarvitsisi ottaa Jere-vauvalle vaunut mukaan ja ne ei mahdu koirien kanssa yhtä aikaa mun autoon. Ja muutenkin on ollut kaikenlaista muuta menoa lähiaikoina.

Putte on ilmoitettu siis messariin joka päivälle. Ja nyt kun sitä tossa harjailin, niin pohjavillat vaan lenteli... Noh, katsotaan! Onhan siitä ennenkin isoja määriä lähtenyt ja silti on ollut ihan hyvässä kuosissa. Pyrykin alkaa jo etäisesti muistuttamaan mitteliä, joten sillekin katselin jo kevääksi jotakin näyttelyä. Luultavasti lähdetään ekan kerran junnuilemaan huhtikuussa Lahteen kv näyttelyyn! :) Ensi vuodelle on suunnitteilla myös alustavasti kaksi ulkomaan näyttelyä. Mutta ei niistä vielä sen enempää... ;)

Ai niin, oltiin Porvoossa mätsärissä 19.10 ja Pyry Pyräys oli siellä pienten pentujen SIN4! Hieno kakara!

Ja sitten niitä kuvia...

Meidän poitsut <3
parhaat kaverukset :)



tiistai 17. syyskuuta 2013

Vauvan tuoksua ja koiramaista meininkiä.

Pyrtsä 
Pikku herra täytti tänään 6 viikkoa ja Pyry-hauvavauva eilen 15 viikkoa. Isoja poikia jo molemmat! :) Nykyään meillä nukutaan jo paremmin Pyryn puolesta ja vauvankin kanssa on ollut rauhallisempia öitä. Pyry kulkee jo hienosti hihnassa, mutta sisäsiisteys on hieman hakusessa vielä... Välillä ehditään pihalle, välillä taas luututaan lattioita. Semmoistahan se pennun kanssa on....Nyt elän siis arkea päivisin yksin kahden koiran ja vauvan kera mieheni palattua töihin viime viikolla. Aamuisin koirat tarhailee useasti ja nyt kun olen saanut kätevän Manduca-kantorepun vauvalle, niin vauva siihen ja koirat hihnaan ja lenkille! Pari kertaa on kyllä ohi ajaneet katsoneet vähän pitkään tuossa kylän raitilla... :D

Putte treenaa keinua
Pyryn kanssa ollaan yritetty treffata toisia koiria paljon. Naapurin Sarin collietytöt Riine ja Hulda olivat suuria kummastuksia Pyrylle ja kovasti taisi jännittääkin. Putte oli kolme päivää kyläilemässä Askolassa Sandan ja Samin luona ja sitä hakemaan otin myös Pyryn mukaan, jolloin se tapasi koko heidän lauman. Käytiin myös paikallisella agikentällä vähän treeniä kokeilemassa ja Pyrykin pääsi vähän testailemaan! Kääpiöpinseri Helmikin kyläili meillä viime viikolla ja sille piti räkyttää kamalasti :P

Tänään käytiin koko konkkaronkka agilityhallilla. Pyry oli mukana lähinnä autoilun kannalta. Me kun ei paljoa olla kotoa liikuttu lähaikoina. Putella ei oikein ollut mielenkiintoa treenaamiseen tänään. Taisi olla päiväuniaika. Pari kertaa innostui, mutta enempi meni haistelun ja ihmettelyn puolelle. A oli tänään suuri kummastus, ei meinannut mennä sitä, ei sitten millään! Pyry keskittyi häkissä räksyttämiseen. Seuraava agikurssi alkaa lokakuun alkupuolella ja sinne olisi tarkoitus Puten kanssa lähteä harrastamaan. Kuinkahan paljon ollaan jäljessä jo toisia, kun yksi kurssi jäi välistä? Vieläkin vähän mietityttää onko tämä agility mun laji ollenkaan. Koira tykkää siitä, joten näillä näkymin jatketaan niin kauan kun ohjaaja pysyy kärryillä.

Viikonloppuna, tarkemmin sanottuna lauantaina, on erkkari Heinolassa, jonne Putte on lähdössä näytille pitkästä aikaa. Maanantaina on Pyryllä rokotukset Lahdessa. Harmi, että vasta silloin, muuten olisi päässyt erkkaria katsomaan Pyrykin.

Pojat lenkillä
Pyry tahtoo agilitykoiraksi isona



lauantai 24. elokuuta 2013

Touhua kerrakseen

minä ja pojat
Sitä riittää tässä huushollissa. Pyry-pentu saapui meille 1.8 ja ehti olla vajaan viikon, kun poikavauva päätti tulla maailmaan viikkoa ennen laskettua aikaa. Nyt on talossa siis kaksi "vauvaa". Neljä päivää oltiin pojan kanssa sairaalassa ja sieltä kun kotiuduin ei Puten riemulla ollut rajaa :D Ja hienosti otti myös uuden tulokkaan vastaan. Käy aina välillä nuuskuttamassa vauvaa niskasta ja tarkistelee aina missä se on. Vaunujen kanssa lenkkeily sujuu myös mainiosti. Tänään lenkkeiltiin katsomaan isännän lentopalloturnausta, jossa Putte sai hyvää totuttelua siihen, että meitä lähestyi muita ihmisiä. Ei käyttäytynyt mitenkään poikkeavasti, vaikka vauva oli vaunuissa.

Pyry on kotiutunut hyvin. Puten kanssa leikkivät kuin viimeistä päivää. Lahkeessa roikkuminen on sen myötä kyllä vähentynyt huomattavasti. Ja meitä uskookin aika hyvin jo kun komennetaan, mutta vieraat saavat usein sen piinakseen. ;) Pyry on reipas ja iloinen pentu, paljon siinä on samaa kuin Putessa, mutta nään siinä myös emä- Millaakin. Pyry osaa mennä rauhoittumaan omiin oloihinsa välillä, ei ole sellainen perässä hiihtelijä kuin Putte. Paljon itsenäisempi tapaus. Tosin, ei ehkä olla tehty samoja virheiät sen kanssa kuin Puten. ;)

Pikku-herra Häyrinen on myös valloittava tapaus. Oma kaunis vauvani <3 Vauva-arki todella muuttaa elämää, mutta ei siihen elämä lopu niin kuin jotkut väittää. Ja toinen asia, koiria ei olla hylätty vaan nekin on edelleen yhtä tärkeitä. Järjestelyjä on vaan jouduttu muokkaamaan toimiviksi, mutta koirat saa edelleen tervitsemansa hoidon ja huomion. Ja nyt niillä on seuraa toisistaan, kun leikkivät keskenään. :)




Putte
Pyry 11 viikkoa
Sandran kanssa otettiin vähän koirista seisomakuvia, pitäähän tännekin nyt sitten muutama lätkästä.

lauantai 3. elokuuta 2013

tervetuloa Pyry!

Pyry
Nyt se on saapunut! Torstai-iltana haimme kotiin Puten pojan, jonka kutusumanimeksi tuli sitten Pyry. Virallisesti mustiainen on Laques Xitomer. Pennut vasta kävivät sirutuksessa, joten rekisteripaperit ovat vielä tulematta. Alunperin oli tarkoitus hakea Pyry vasta perjantaina, mutta poika siis kotiutui jo päivää aiemmin.

Putte-iskä ja Pyry-poika



Putte oli pennunhakureissun ajan hoidossa naapurissa, josta Teemu haki sen kotiin sillä aikaa kun Pyry tutustui täällä kotona jo ympäristöön. Ensimmäinen ilta meni ihmetellessä puolin ja toisin. Putte ei oikein ollut varma miten pitäisi suhtautua pieneen palleroon. Molempia näytti tilanne vähän jännittävän. Putte pökki kuonolla Pyryä joka vastaukseksi kiljaisi. Myöhemmin Pyry olisi jo leikkiä haastanut, mutta Putte pitää välimatkaa. Eihän moista kirppua voi leikkeihin ottaa. Mustasukkaisuutta ei ole, pentua saa kyllä rapsutella ja sylitellä ihan rauhassa. Toki ollaan muistettu huomioida Putteakin yhtälailla. Pyry on pari kertaa vaivihkaa yrittänyt tulla nukkuvan Puten viereen makoilemaan, mutta Putte siirtyy äkkiä kauemmas. Jännä nähdä millainen parivaljakko tästä muodostuu. Hyvään alkuun ollaan poikien kanssa päästy kuitenkin mielestäni. Pyry täyttää maanantaina 9 viikkoa ja Putte on nyt siis kohta 3v ja 8kk. Seuraava suuri muutos on sitten vauvan tulo perheeseen. Laskettuun aikaan on enää vajaa pari viikkoa. Olo alkaa olla jo hiukan ahdistava mahan kanssa, mutta vielä porskutellaan. Normaaliin tapaan kävin tänäaamunakin Puten kanssa lenkin kiertämässä.
Putte rakas <3
Pyry

Koitin eilen napsia pojista kuvia ulkona, mutta eipä ollut taas kuvien laatu päätä huimaava. Tässä kuitenkin muutama näpsy...

Tuntuu olevan erittäin reipas pieni mies tuo Pyry. Matkustaminen autossa sujuu hyvin ja tutkii ympäristöään rohkeasti. Samanlainen lahkeissa roikkuja se on kuin isänsäkin pienenä. Myös meidän varpaat ovat saaneet todistaa jälleen pennun hampaiden terävyyden. Ääntä siitä lähtee kanssa: haukkua pitää aina kun ei pääse esim. terassille kiipeämään ja myös silloin kun Puttekin jollekin haukkuu. 

tiistai 30. heinäkuuta 2013

vielä on kesää jäljellä...

Mustikka-vaniljapullaa :)
Päivät ovat menneet lähinnä erinäisissä kotihommissa. Leipomista, pyykkäämistä (varsinkin pikkuihmisten vaatteita on tullut pestyä ihan urakalla), kaupassa käyntiä yms. perussettiä. Välillä tuntuu aika jo käyvän pitkäksi, kun ei viitsi enää minnekään pitkälle lähteä yksin ajelemaan. Siitäpä syystä myös kouluhommia olen saanut aikaiseksi. Mun piti valmistua omien tavoitteiden mukaan jo alkukesästä ratkaisukeskeiseksi eläinavusteiseksi valmentajaksi, mutta kevät oli melko kiireistä aikaa, joten opinnot jätettiin roikkumaan. Alkukesä oli myös melkoista lentoa, mutta nyt on sitten ollut aikaakin.

Sulo-mitteli oli täällä meillä hoidossa ja seurana neljä päivää toissa viikolla. Pojat on aina tulleet niin hienosti juttuun keskenään. Vaikka ikäeroa on vain vajaa vuosi, on arvojärjestys ollut aina selvä. Putte kunnioittaa vanhempaa Suloa ja väistää aina kohteliaasti. Toisen koiran tuloon meillä ollaan varustauduttu ja valmistauduttu pikkuhiljaa. Ollaan mietitty miten toimitaan tutustuttamisen kanssa ja kuinka saadaan arvojärjestys pysymään oikeanlaisena. Katsotaan onko hienoista suunnitelmista hyötyä vai meneekö kaikki uusiksi... Kutsumanimi on pojalle edelleen hakusessa. Onhan tässä vielä muutama päivä aikaa miettiä.

 
Sulo kyläilemässä
aamulenkkeilijät sulassa sovussa
Eilen käytiin pitkästä aikaa vähän pidemmällä lenkillä ja hyvin jaksettiin. Tai siis jaksoin... Tänään olisi tarkoitus lähteä agilityhallille iltasella hiukan tekemään jotain kevyttä treeniä. Kontakteja ja keppejä nyt ainakin.

torstai 18. heinäkuuta 2013

kesän kuulumisia & tulevaisuuden haaveilua

C.I.B FI MVA EE MVA LT MVA SE MVA Damirazin Neljäntuulen Puhuri
Näyttelyt on tältä erää näytelty ja ollaan keskitytty kotona oloon ja uusien perheenjäsenien tuloon. Puttea tosin ei ole paljoakaan hetkauttanut jatkuva siivoaminen ja uusien härpäkkeiden ilmestyminen kotiin. Minun seuraaminen  on ollut lähinnä päällimmäisenä sen tehtävälistalla. Kaitpa sekin jotain sitten aavistaa tapahtuvaksi.

kaikille vauvoille on oma peti :)
Uutta karvavauvaa käytiin Sysmässä taas katsomassa viime sunnuntaina. Suloinenhan se on, niin kuin veljensäkin. Velipoika tuntuu olevan rauhallisempi tapaus, meidän kaveri taas muistuttaa paljon isäänsä pienenä. Virtaa riittää ja hampaat on terävät! :D Katsotaan mitä tuo isukki sitten pojastaan tuumaa.

Tällä viikolla on hankittu koira/lapsiportti tuonne kodinhoitohuoneen ovelle. Sinne olen siivonnut ja järjestellyt tilaa koirille. Siellä Puttekin vietti pienenä aikaansa kun ei oltu kotona. Kivilattialta on helppo siivota vahingot ja lattiat ei kärsi pienestä kosteudesta. Tarhassa olokin alkaa jo Putelta sujumaan ilman ääntelyjä ja hyppimisiä. Ja kohta ei tarvi olla sielläkään yksin. Pienelle koiralle on Puten vanha pikkuinen peti pestynä jo odottelemassa.

pikku-putet 14.7
Loppuvuoden kalenterissa ei perheenlisäyksen vuoksi ole juurikaan merkintöjä, mutta näillä näkymin erkkariin 21.9 Putte lähtee Sandran kanssa. Tänään kauhistelin messarin hintoja, mutta kaitpa tuon kuitenkin ilmoitan kaikille kolmelle päivälle... ehkä...




tätä mieltä olen näistä siivoustouhuista...

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Ruotsin valloituksesta

Blogin päivitys on odottanut, että saataisiin otettua kunnolliset ruusukeposeeraukset Putesta. Näköjään en sitä saa aikaiseksi, niin tässäpä nyt kuitenkin tarinaa Ruotsin retkestä:

Avesta Stadshotel
Aamuvarhain perjantaina 14.6 lähdimme matkaan jo pitkään odotetulle ja suunnitellulle reissulle. Ukko-kleini oli tullut jo edellisenä päivänä meille, Anna ja Helmi-kääpiöpinseri noukittiin kyytiin kotoa Hollolasta. Siitä sitten auton nokka suunnattiin kohti Turun satamaa. Laivassa ei paljoa matkustajia ollut ja matka sujui hyvin. Illalla olimme perillä Tukholmassa, josta jatkoimme matkaa kohti Avestaa. Tukholman tietyöt ja festarit hiukan hämmensivät matkantekoamme, mutta perille päästiin. Hotellissa meitä odotti iso, tilava huone. Olin siis onnistunut valitsemaan jopa Putelle kelpaavan hotellin, sillä Puttehan ei tunnetusti missään murjuissa viihdy ;) Ehdittiin jopa käydä kaupassakin, koska huomasimme, että aamupala on hotellissa sen verran myöhään ettemme ehdi sinne. Näyttelyt alkavat aamulla jo klo.9.00 ja spitzien kehät tietysti heti ensimmäisenä.

Serti-hymy 
Aamulla aikaisin lenkitimme koirat ja saimme kuin saimmekin sitä aamupalaa! Hotellissa oli töissä ystävällinen nainen, joka tarjoutui laittamaan aamiaisen meille aikaisemmin, jos meillä on kiire. Hän auttoi myös paikantamaan näyttelyaluetta kartalta. Palvelusta siis Avesta Stadshotellille 10+ ! Näyttelypaikalle löydettiin suht hyvin ja valloitettiin paikka spitzkehän vierestä. Ihmettelin, kun mittaukseen tuli hirve jono ja menin sitä sitten kyselemään kehäsihteeriltä. Tämä kertoi, että kaikki alle 15 kk vanhat spitzit mitataan ennen kehiä. No, ei siinä sitten enää ihmettelemään enempiä, vaan Ukko-kleini kainaloon ja mittausjonoon. Tuomari oli hyvin ystävällinen  ja asioi koko ajan englanniksi kanssani. Ukon vuoro oli ensimmäisenä astella kehään ja tyylikkäästi se menikin. Huomaa, että on esiintymistä harjoiteltu. Tuomari mieltyi Ukkoon ja sieltä napsahti koko potti: PU1 SERT ROP! Puten vuoro koitti seuraavaksi ja eipä taas ollut järin kiinnostusta esiintymiselle. Kehän laidalta kävin Annalta kysymässä pitäisikö yrittää vähän saada vielä vauhtia liikkeeseen. Ja niin seuraavalle kierrokselle eli valioluokan voitosta kamppailemaan lähdettiin rivakammalla tahdilla! Kehän laidalta kerrottiin, että Puten ilme oli luokkaa "samperi, tässähän tarvii ihan tehdä töitä!" Niin heräsi Pönski päiväuniltaan, otti luokkavoiton ja kokonaistulokset: PU1 SERT ROP SE MVA! Ihmisiä tuli paljon onnittelemaan ja kehäsihteerikin totesi, että oli hieno päivä meille. Seuraavaksi leirimme siirtyi kääpiöpinsereiden kehää odottelemaan. Siellä Helmi-tyttönen jatkoi samoilla linjoilla ollen PN1 SERT VSP SE MVA! Ihan huippua! Ryhmäkehiin emme valitettavasti voineet jäädä sillä meitä odotti vielä reilu kuuden tunnin ajomatka Uumajaan pohjois-Ruotsiin. Reissun tavoitteet tuli siis jo lauantaina kaikilta täyteen, joten seuraavalle päivälle ei tarvinnut paineita kasata. Tai alunperin ajatus oli vielä cacibia metsästää Putelle, mutta koska inttivalioon tarvittavat cacibit tulivat täyteen jo Liettuassa, niin eipä siihenkään tarvinnut panostaa enää.
Rellu kulkee!

Matkalla pojoiseen
Löytyyhän sitä liikettä!
Anna ajoi koko pitkän matkan Avestasta Uumajaan. Matka meni rattoisasti ja koirat vetelivät sikeitä auton takaosastolla. Loistavia matkustajia koko porukka. Ukkokin nuoresta iästään huolimatta matkasi nätisti. Perillä Scandic-hotellilla näytti olevan paljon koiranäyttelyväkeä. Nytkin yöunet jäivät melko lyhyiksi, mutta kunnon aamupalan voimin (paitsi kahvi oli todella pahaa :P ) starttasimme aamulla kohti Vännäsiä. Tällä kertaa Helmi oli vuorossa ensin. Spitzien tämän kertainen tuomari olikin nopea ja Ukko piti viedä mittauksiin niin etten ennättänyt Helmin suoriutumista katsoa loppuun. Tuomari oli liikkeissään todella ripeä ja ei paljoa juoksuttanut tai arponut. Ukko sai erin ja ennen kuin edes ehti tajuamaan olikin jo taas oltava paras uros-kehässä. Hyvä kun ehdin koiran saada seisomaan kehään niin tuomari jo kätteli meidät kakkoseksi. Kertoi molempien koirien olevan erinomaisia ja omaavan samat hyvät piirteet. Tuomari kuitenkin piti enemmän toisen liikkeestä, jonka kuvaili todella voimakkaaksi. Ukon liikkeet olivat myös hienot, mutta enempi voimaa olisi tarvittu voittoon. Näin ollen PU2 ja VA-Sert tuokset. Helmi oli ollut ERI1 ilman SA:ta, mikä kyllä vähän otti päähän. Puden vuoro oli vielä jäljellä ja tuomari tykkäsi herrasta paljon ja tulokset kertoivat sen: PU1 CACIB ROP! Hieno mies! Nyt jäätiin ryhmäkehään, jossa tuomaroi Tanya Ahlman-Stockmari. Ei tullut sijoitusta sieltä, mutta tulipahan edustettua. Tuomari poimi heti neljän parhaan joukon ilman mitään kummempia karsintoja.

ryhmäkehässä
Uumajan hotellilla vietimme vielä seuraavankin yön ja aamulla ajelimme lautalle. Lautalla oli erikseen tila, jossa koirien kanssa oltiin. Aluksi meillä oli Helmi ja Ukko samassa kevythäkissä, mutta sitten vaihdoimme sinne Puten yksinään. Ilmeisesti paikallamme oli aiemmin ollut joku juoksuinen narttu, kun Putte oli kovin levoton ja pyrki lattiaa nuolemaan. Häkissäkin se aikansa piippaili, mutta tyytyi sitten kohtaloonsa. Ukossakin paikka aiheutti pientä levottomuutta, mutta ei samassa mittakaavassa kuin Putessa. Perillä Vaasassa oltiin n. neljän tunnin matkan jälkeen. Siitä sitten vielä kotiin oli köröteltävä. Kotona olin maanantaina illalla puoli yhdeksän aikoihin väsyneenä, mutta tyytyväisenä hienosta ja hauskasta reissusta, kyllä kannatti lähteä! :) Isot kiitokset kuuluu matkaseurasta Annalle, joka jaksoi ajaa autoa suurimman osan pitkästä turneesta! Nyt jäämme Puten kanssa tauolle reissaamisista hyvillä mielin joksikin aikaa. 

Puten potti






pienen miehen suuri saalis :)

lautalla ollaan tarkkana!

lautalla
yksi väsynyt matkustaja

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Jälkikasvua ja reissukuumetta!

Viime viikon maanantaina 3.6 syntyi maailmaan Puten ensimmäiset jälkeläiset, kaksi mustaa urospentua! Kävimme niitä viikonloppuna jo ihastelemassa. Kuviakin koitin ottaa, mutta se oli hiukan haastellista. Pojat ovat reippaita ja hyvinvoivia. Emä-Milla on taitava äiti, vaikka kyseessä on ensimmäiset pennut. Hienosti hoitaa pikkuisia ja oli synnytyskin mennyt hyvin. Kylläpä ne pennut on suloisia ja pieniä!

Ruotsin reissu lähestyy kovaa vauhtia, vähän jo pakkailuja olen tehnytkin. Tänään on tarkoituksena tulostella numerolaput ja hotellivaraukset. Huomenna tulee Ukko-kleini meille ja perjantaiaamuna lähdetään matkaan. Ensin Turkuun ja sieltä laivalla Tukholmaan. Tukholmasta ajellaan heti Avestaan, jossa lauantaina kehät alkaakin jo klo.9.00! Sieltä sitten kehien jälkeen ajellaan kohti pohjoista Uumajaan. Sunnuntaina on sitten Vännäsissä kv. näyttelyt. Kotimatkalle lähdetään maanantaina lautalla Uumajasta Vaasaan. Säätiedotuksista katselin, että molemmille näyttelypäiville on näillä näkymin luvassa aurinkoista keliä. Perjantai on pilvisempi päivä. Mikä on ihan hyvä asia, koska se päivä meneekin matkustamiseen.

perjantai 31. toukokuuta 2013

Menestystä!

Putte oli viime viikonloppuna Sandran matkassa Liettuassa Moletain kv. näyttelyissä. Sandralla oli mukana myös omat koirat Sulo ja Ukko. Valmismatkalla bussilla matkustivat ja reissu oli varsin onnistunut. Putte oli ensimmäisenä päivänä VSP ja sai siis sertin, jolla valioitui Liettuan valioksi sekä cacibin, jolla saavutettiin kansainvälisen muotovalion arvo!!! Mahtavaa!!! Ja sunnuntaina oli ROP. Muutkin reissupojat pärjäsivät vallan mainiosti: Sulo molempina päivinä ROP ja Ukko-kleini sai junnu-sertit ja oli sunnuntaina ROP jättäen taakseen valiotkin! Sandralle isot kiitokset Puten reissusta ja vielä kerran onnittelut omien poikien menestyksestä. Ja ihan hirveän tyytyväinen olen siihen, kuinka reipas Putte oli reissussa ollut. Tässä palkinto poseeraus.



Tämän viikonlopun meillä on kyläilemässä kaksi pikkuista poikaa; chihu-Tare ja Milo-pommi. Ovat meillä hoidossa, kun Sandra ja Sami lähtivät Eestin voittajaan spitzien kera. Pojat tulevat juttuun kekenään vallan mainiosti. Tare tykkää hakeutua mun viereen ja Milo taas on ystävystynyt Teemun kanssa. Putte suhaa siinä välillä. Tässä kuvat vierailevista tähdistä myös.




Kesälomakin lähenee jo, enää kolme päivää töitä. Lomaa on haettu aina toukokuun lopulle asti, koska kesäloman jälkeen jatkan suoraan äippälomalle. Josko sitä sitten ehtisi laittaa tätä kotiakin uutta tulokasta varten. Puten seuraava kehäkoitos on Ruotsissa 15.6 Avestan kr näyttelyissä ja 16.6 Vännäsin kv näyttelyissä. Sinne lähtevät minun, "salamatkustajani" ja Puten lisäksi ystäväni Anna, kääpiöpinseri Helmi sekä Ukko-kleini. Reissun ajaksi tilaisin mielelläni kivat kelit, ei liian kuumaa eikä myöskään sateita. Tähän asti oma kunto on ollut mitä mainion, mutta viimeiset pari viiikkoa ovat olleet jo haastavempia jaksamisen suhteen, eikä olo ole enää kovin ketterä. Onneksi ehtii olla reilun viikon lomalla ennen reissuun lähtöä. Kamala kiire on veroittanut yöunia, joten osittain sen piikkiin voi myös väsymyksen laittaa.

torstai 9. toukokuuta 2013

Jalostustarkastus

No niin, nyt ollaan saatu palutteet vihdoin ja viimein marraskuisesta jalostustarkastuksesta. Julkaistaanpa ne samantien:




Mittelspitz uros

nimi:                    DAMIRAZIN NELJÄNTUULEN PUHURI                                                                 
synt:                    08.10.2010 (2v 10kk)                                                FI12878/10
isä:                       Damirazin Jään Taika                                               FIN13603/07
emä:                    Damirazin Catakauno                                              FIN20803/06

kasvattaja:        Eija Tuominen, Hattula
omistaja:            Marjaana Häyrinen, Virenoja

Yleisvaikutelma                             hyvä
Koko                                                36 cm
Paino                                                7,5 kg
Mittasuhteet                                   neliömäinen 1:1, hieman raskas
Sukupuolileima                              selvä
Kivekset                                          normaalit
Pää                                                   kiilamainen 2:3, kuono voisi olla pidempi, hieman voimakas otsapenger
Silmät                                              keskikokoiset, mantelinmuotoiset, tummat
Korvat                                             pienet, pystyt, kolmionmuotoiset, korkealle kiinnittyneet
Purenta                                            leikkaava purenta
Hampaat                                        42 hammasta
Kaula                                               keskipitkä
Runko                                              lyhyt, voimakas, tiivis, ryhdikäs, melko leveä,
Rintakehä                                       syvä, selvästi kaareutunut, mahdollisimman taakse ulottunut, hyvin kehittynyt eturinta
Häntä                                              hieman alaskiinnittynyt
Eturaajat                                         suorat, hyvin kulmautuneet, hyväasentoiset, lavat tiiviisti rungon myötäiset, tassut ylöspäin
Takaraajat                                     suorat, yhdensuuntaiset, lihaksikkaat, kohtuullisesti kulmautuneet
Luusto                                             sopiva
Käpälät                                           pienet, tiiviit, pyöreät, kissankäpälät
Karvapeite                                      tiheä pohjavilla, karhea, pysty päällikarva
Väri                                                  musta
Pigmentti                                         musta
Liikkeet                                           takaa ahtaat
Luonne                                            valpas, eloisa, avoin, ystävällinen

Sanallinen arvostelu:
Selvästi urosmainen, mittasuhteiltaan hyvä. Edestä niukasti kulmautunut. Hyväluustoinen poika, jolla voimakas pää.

Hyväksytään jalostukseen ulkomuodon ja luonteen osalta.