Jalostustarkastus

No niin, nyt ollaan saatu palutteet vihdoin ja viimein marraskuisesta jalostustarkastuksesta. Julkaistaanpa ne samantien:

Mittelspitz uros

nimi:                    DAMIRAZIN NELJÄNTUULEN PUHURI                                                                 

synt:                    08.10.2010 (2v 10kk)                                                FI12878/10

isä:                       Damirazin Jään Taika                                               FIN13603/07

emä:                    Damirazin Catakauno                                              FIN20803/06

kasvattaja:        Eija Tuominen, Hattula

omistaja:            Marjaana Häyrinen, Virenoja

Yleisvaikutelma                             hyvä

Koko                                                36 cm

Paino                                                7,5 kg

Mittasuhteet                                   neliömäinen 1:1, hieman raskas

Sukupuolileima                              selvä

Kivekset                                          normaalit

Pää                                                   kiilamainen 2:3, kuono voisi olla pidempi, hieman voimakas otsapenger

Silmät                                              keskikokoiset, mantelinmuotoiset, tummat

Korvat                                             pienet, pystyt, kolmionmuotoiset, korkealle kiinnittyneet

Purenta                                            leikkaava purenta

Hampaat                                        42 hammasta

Kaula                                               keskipitkä

Runko                                              lyhyt, voimakas, tiivis, ryhdikäs, melko leveä,

Rintakehä                                       syvä, selvästi kaareutunut, mahdollisimman taakse ulottunut, hyvin kehittynyt eturinta

Häntä                                              hieman alaskiinnittynyt

Eturaajat                                         suorat, hyvin kulmautuneet, hyväasentoiset, lavat tiiviisti rungon myötäiset, tassut ylöspäin

Takaraajat                                     suorat, yhdensuuntaiset, lihaksikkaat, kohtuullisesti kulmautuneet

Luusto                                             sopiva

Käpälät                                           pienet, tiiviit, pyöreät, kissankäpälät

Karvapeite                                      tiheä pohjavilla, karhea, pysty päällikarva

Väri                                                  musta

Pigmentti                                         musta

Liikkeet                                           takaa ahtaat

Luonne                                            valpas, eloisa, avoin, ystävällinen

Sanallinen arvostelu:

Selvästi urosmainen, mittasuhteiltaan hyvä. Edestä niukasti kulmautunut. Hyväluustoinen poika, jolla voimakas pää.

Hyväksytään jalostukseen ulkomuodon ja luonteen osalta.

Näyttelykausi avattu!

Eilen Putte edusti "kotinäyttelyssä" Lahdessa. Musta/ruskeisiin oli ilmoitettuna vain 6 koiraa ja kaikki olikin uroksia. Mukana tuossa joukossa oli vielä pari pentua. Tuomarina toimi Johan Juslin. Ensin arvostelluissa muunvärisissä jaettiin laidasta laitaan arvosteluja, joten vähän jännitti. Putte-metsäläisen tassut ja korvakarvat saivat trimmauksen kasvattaja Eijan käsittelyssä ja koiran esittämisen delegoin Sandralle, joten itselle jäi vain katsominen ja jännittäminen. Vaikka jo etukäteen totesin, ettei sillä niin väliä ole mitä tulee. Pääasia että menisi hyvin esiintyminen. Ja sehän meni! Näyttelytauko oli tehnyt tehtävänsä, sillä esiintyminen oli mukavaa katseltavaa. Tässä kuva pönötyksestä kehässä! :) Tuloksena ERI VAL2, arvostelu luettavissa näyttelyt- sivulla.

Näyttelytaukoon ei ole ollut sen erityisempää syytä kuin että koirasta näki ettei esiintyminen vain kiinnostanut. Suomen muotovalion arvo kun on saavutettu ja cacibikin tarvittaisiin jostain ulkomailta, niin päätin suosiolla säästää rahaa ja ennen kaikkea koiraa ja jättää reissaamiset kotimaan näyttelyissä. Ulkomaillekin toki harkiten ilmoittelen, se kun vaatii aina tuota rahallista satsausta. Nyt esiintyminen meni paljon mallikelpoisemmin ja mikä parasta, Putte näki paljon ihania ihmistuttuja joille sai heilutella häntää, koittaa kiivetä syliin ja kerjätä rapsutuksia! Siinä sivussa itsekin jutteli monen tutun kanssa, oli kiva nähdä kaikkia pitkästä aikaa.

Sillä välin kun kehien kiertelyt on jätetty muille, on harrasteltu hiljakseen kaikkea muuta mukavaa ja yleishyödyllistä. Agilitytreenit ovat jatkuneet joka viikko torstaisin ja laji on ollut mieleinen. Kehittymistä on ollut havaittavissa niin koirassa kuin omistajassa! ;) Ja luuleenpa, että erilainen liikuntamuoto on vaikuttanut myös liikkeeseen, taka-ahtaus on melkeinpä hävinnyt ja liike on muutenkin vakaampi, eikä semmoista huitelemista. Tarha- ja ohitusharjoitukset täällä kotona ovat olleet myös harjoituksen kohteina. Syksyllä rakennettuun uuteen tarhaan ja siellä yksin oloon totutteluun harjoittelu on tällä viikolla ollut jopa päivittäistä. Aika levotonta siellä olo on vielä, mutta kyllä se siitä. Ohituksia ollaan harjoiteltu Arjan ja hänen lapinkoira Kehrän sekä sammari Pihlan kanssa tässä meidän pihalla. Rähjäys ohitustilanteissa liittyy tänne kotikylään, muualla ei ongelmaa esiinny. Siksi siis ei ole järkeä lähteä ohitus yms. kursseille vaan olen pyytänyt treeniapua tänne.

Kiitokset Arjalle ja koirille tähänastisesta, harjoitukset jatkukoon!

kevättä kohti!

Kylläpäs on taas jäänyt blogin kirjoittelut väliin... hups! No, eipä tässä pahemmin ole meillä mitään erikoista ollut. Agilityä ollaan jatkettu ja nyt on hakemus seuran (P-HAU) jäsenyydestä pistetty menemään. Alkaa pikkuhiljaa sujumaan yhteistyö mulla ja Putella sillä saralla. Omat askeleetkin alkaa pysymään pikkuhiljaa hallinnassa, eli toivoa on! ;) Kisaradat tosin saa odottaa ensi vuotta, hiljaa hyvä tulee. Paitsi Putte pääsee mahdollisesti möllinä starttailemaan Sandran kanssa heinäkuussa agirotuun, jos joukkue saadaan kasaan/siihen mahtuu.

Metsässä ollaan lenkkeilty aina välillä, mutta lumen määrä ja järkyt pakkaset on rajoittaneet pahasti sitä riemua. Tässä kuitenkin muutama lenkkeilykuva. Kännykällä napsastuja, joten pahoittelut laadusta. Puten kyynärä- ja lonkkakuvista tuli kennelliiton vahvistukset, 0/0 ja A/A, mahtavaa! Lonkat oli alustavassa arvioissa mahdollisesti A/B, mutta palautuivat nyt siis kennelliitosta A/A. Niiiiiiin onnellinen olen! Ja muutoinkin poitsu on voinut hyvin ja ollut virkeä. Paino oli vähän noususuhdanteessa, joten pientä diettiä on pidetty. Suunnitelmissä on vähän kehiäkin pitkästä aikaa. Lahti kv kutsuu huhtikuun lopussa Puttea. Pitäisi kai parit mätsärit katsoa siihen alle, jos mahdollista... Ja maailman valloitus jatkuu, Putte lähtee Sandran kanssa Liettuaan Moletaihin toukokuun lopussa. Kesällä suuntaamme Annan ja koirien kanssa Ruotsiin. Kesäreissut ovat muodostuneet jo perinteeksi, viime vuonna oltiin Kuopiossa ja sitä edellisenä Oulussa.
Sellasta settiä tällä kertaa! ;)

Terveystarkastuksissa

Tänään Putte kävi virallisissa terveystutkimuksissa Lahden eläinlääkäriasemalla Juha Pärnäsellä. Tutkittiin koko setti: silmät, polvet, sydän ja kuvattiin lonkat ja kyynärät. Bonuksena pyysin myös kurkistamaan korviin kun koira oli untemailla.

Tulokset ovat seuraavanlaiset:
Silmät ja sydän ok, polvet 0/0, kyynärät 0/0, lonkat arviolta A/B tai A/A. Korvat olivat myös kunnossa. Vaikkua hieman, täytyy putsailla säännöllisesti
Hienoa, terve poitsu! Nyt se tuolla vielä makailee unisena takan edessä lämpimässä.Eipä ole koira ollut hetkeen aikaan noin rauhallinen... ;)

Näyttelytauolle jäätiin marraskuulta ja ei vieläkään ole sen suurempia suunnitelmia sillä rintamalla. Ulkomaille sitä pitäisi suunnata vaan minne ja milloin? Agilityharrastus jatkuu alkeiskurssin jatkokurssin jatkokurssilla ;) Kontakteja pitäisi harjotella kotona, mutta eipä oo paljoa ehtinyt. Olin selästä tosi kipeänä pari viikkoa ja sairaslomalla, niin silloin ei kyllä pystynytkään. Nyt on hyvä harrastella kevein mielin kun koira on terveeksi tutkittu ja itsekin alkaa olemaan "terveen kirjoissa"!

kotikoirailua

Jyväskylästä kävimme hakemassa isänpäivänä EH:n erittäin hyvällä arvostelulla. Putte jäikin Jyväskylän näyttelyiden jälkeen ansaitulle tauolle näyttelyhulinoista. Kotimaasta ei enää tarvita cacibejakaan, vaan tähdätään ulkomaan kehiin ensi vuoden puolella. Liikkeestä tuli jälleen sanomista ja se on ollutkin taas ahtaampi takaa kuin kesällä. Ensi viikolle on varattu aika hierojalle, katsotaan mitä koirasta sanotaan.

Kotioleilun ja lenkkeilyn ohella on oltu agilityn alkeisjatkokurssilla. Harjoitukset ovat menneet vaihtelevasti, pääsosin kuitenkin hyvin. Välillä on ollut pieniä keskittymisvaikeuksia ja se, että koira ei kestä ns. jankkaamista on taas näkynyt hyvin... Tosin se oli tiedossa jo etukäteen ;) Itse on saanut keskittyä näyttelykiireiden tauottua mm. leipomiseen ja erinäisiin kodinhoidollisiin tehtäviin. Putesta on pohjavillaa harjattu säkillinen pois, mutta eipä tuota menetettyä karvaa pahemmin edes huomaa... Vallitsevista talvisista ja lumisista olosuhteista näkyy koira tykkäävän, mutta minä en niinkään. Talvi ei vaan oo mun juttu!

Posti toi tällä viikolla kirjattuna kirjeenä Puten valiotodistuksen ja ruusukeen Virosta. Hienot ovat!

palkintopoika

Valoa pimeyden keskellä

Tartton tarinointia

Näyttelyreissu tarttoon alkoi perjantaina 2.11 kun Kirsi ja Nemo-mitteli tulivat meitä vastaan Mäntsälään. Mäntsälästä jatkettiin matkaa kohti satamaa ja sieltä laivalla Tallinnaan ja autolla Tarttoon. Matkustaminen meni hyvin pientä koirien alkumatkasta pitämää älämölöä lukuunottamatta. Eikä sekään kyllä oikeestaan ollut häiröksi asti. Laivamatkan olivat velipuolet kaiketi olleet ihan iisisti autossa. Ainakaan mitään hirveetä mekkalaa ei ollut, kun palasimme autolle. Pimeässä ja sateisessa säässä matkasimme Tallinnasta Tarttoa kohden ihmetellen erikoisia opasteita, joita matkavarrella nähtiin muutama. Majapaikka Riia Villa oli hiukan hankala löytää, mutta lopulta pääsimme perille. Majapaikka oli todella siisti ja hieno hintatasoonsa nähden. Kelpasi kyllä nukkua siellä. Ja nukkumaan oli melko pian käytävä tavaroiden purkamisen ja koirien ulkoilutuksen ja ruokinnan jälkeen. Pojat hiukan nahistelivat keskenään, mutta ei mitään sen ihmeempää.

Putte ja saalis!

Lauantaiaamuna heräsimme ajoissa, valmistauduttiin ja syötiin aamupala, jonka jälkeen lähdettiin etsimään näyttelypaikkaa. Näyttelypaikkakin löytyi kohtalaisen helposti. Oltiin sen verran ajoissa, että oli aikaa ihan hyvin harjailla ja puunailla koiria. Kirsi siisti Putelta korva- ja tassukarvoja hieman. Ensin oli Putte vuorossa ainoana mustat & ruskeat - mitteleissä. Tuomarina toimi Phyllis Poduschka-Aigner. Hän halusi tutkia koiraa maassa eikä pöydällä. Olisihan siitä voinut sanoa tai viedä vaan koira pöydälle, mutta ajattelin, että se nyt on ihan sama missä tutkii. Ei Putte välitä tai kummaksu sitä, jos tutkitaan maassa. Jännitti, mutta sitten pystyi jo hengittämään rauhassa kun näin kehäsihteerin ottavan ruusukkeet esiin. Tuloksena siis PU1 SERT CACIB ROP! Ihanaa, reissun tavoite, eli serti ja cacib saavutettu. :) Ja Putesta siis Viron muotovalio! Nemolla meni myös todella hyvin, PU1 CACIB VSP! Ja samalla siitä tuli inttivalio! Heilläkin siis tavoitteet täyttyivät. Jäätiin ryhmäkehiin ja niitä odotettiin KAUAN... Lopulta kun kehtä alkoivat, oli Putte jo niin väsähtänyt koko touhuun, ettei kiinnostanut hirveästi esiintyä. Ei tullut ryhmämenestystä. Muunvärinen mitteli neiti-Elli otettiin kyllä jatkoon, muttei sijoittunut.

Seuraavana aamuna jälleen näyttelypaikalle, tuomarina tällä kertaa australialainen Ian Rasmussen. Kevein mielin mentiin, kun molempien koirilla oli jo edellisenä päivänä tavoitteet täyttyneet. Putte esiintyi varsin mallikkaasti ja saatiin vielä toinen CACIB ja ROP matkaan! Loistavaa! Nemo oli PU2, hienolla esiintymisellä! Näyttelypaikalta lähdettiin suoraan ajamaan Tallinnaa kohti, josta laiva lähti klo.19.30. Meillä oli hyvin aikaa käydä ostoskeskuksessa pyörimässä ja syömässä Tallinnassa. Perillä oltiin Helsingissä 21.30 ja klo.22 aikoihin päästiin jatkamaan kotimatkalle. Paluumatkalla oltiin Kirsin kanssa niin väsyneitä, että joka juttu nauratti. Kotona olin siinä hiukan ennen puolta yötä. Suoraan nukkumaan menin väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja mukava, isot kiitokset Kirsille ja Nempalle matkaseurasta!